Ympäristö, ilmastonmuutos ja kiertotalous

Kun hyödynnetään mineraalisia raaka-aineita, on sillä aina vaikutuksia ympäristöön. Vastuullisessa kaivostoiminnassa näitä vaikutuksia pyritään ennakoimaan ja minimoimaan.

Vastuullinen toiminta ottaa huomioon ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja taloudelliset vaikutukset. Lainsäädännön vaatimuksen muodostavat minimitason, jonka yli vastuulliset toimijat pyrkivät.

Sosiaaliset vaikutukset

Kaivosteollisuuden elinkaaren eri vaiheilla voi olla erilaisia vaikutuksia alueen asukkaisiin ja elinkeinoihin, sekä positiivisia että negatiivisia. Positiivisia vaikutuksia voivat olla ovat muun muassa työpaikkojen luominen, paikallisten palvelujen tukeminen ja paikallisen alueen taloudellinen elävöittäminen. Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia voivat taas olla esimerkiksi maiseman ja ympäristön muutos ja häiriöt muille elinkeinoille, kuten matkailulle. Myös pöly, melu ja liikenteen lisääntyminen, voivat vaikuttaa alueen asukkaisiin.

Vastuullisessa kaivostoiminnassa pyritään aktiivisesti minimoimaan negatiiviset sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) on olennainen osa ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Sen avulla pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan mahdollisia haittoja. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä paikallisyhteisöön ennen hankkeen aloittamista, jotta voidaan luoda avoin vuoropuhelu yrityksen ja paikallisyhteisön välillä.

Ympäristövaikutukset

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset jaotellaan sen elinkaaren eri vaiheiden mukaan.

Elinkaaren eri vaiheet ovat:

• Malminetsintä
• Kaivoksen suunnittelu ja rakentaminen
• Kaivoksen tuotanto
• Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito

Malminetsintä

Malminetsinnän ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä, varsinkin jos niitä verrataan kaivoksen tai muun maankäytön vaikutuksiin. Vaikka ympäristövaikutukset ovat pieniä, malminetsintä voi aiheuttaa esimerkiksia maaperän tai kasvillisuuden häiriintymistä. Syväkairauksissa taas voidaan joutua kaatamaan puita kairakoneen tieltä. Kaikki maanomistajalle aiheutettu vahinko korvataan. Malminetsinnän päästöt rajoittuvat yleensä liikkumisesta ja kairauksesta johtuviin pakokaasupäästöihin. Vahinkotapauksissa kairauskoneesta voi valua öljyä maahan tai vesiin.

Kaivoksen suunnittelu ja rakentaminen

Kaivoksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ympäristövaikutuksin ovat muun muassa maisemamuutokset, päästöt, pöly, melu ja kasvillisuuden poistaminen.

Kaivoksen rakentamisesta aiheutuva melu (räjäytykset, louhinta, murskaus, liikenne) voivat olla häiritseviä jos lähellä on asutusta tai virkistys- tai luonnonsuojelualue. Melua pyritään vähentämään vallein, huoltamalla laitteita ja koneita, korvaamalla koneita vähemmän meluavilla, sijoittamalla niitä mahdollisimman kauas häriintymistä kohteista ja ajoittamalla räjäytykset. Pölypäästöjä, jota voidaan rajoittaa esimerkiksi pölysidonnalla tai tien kastutelulla, taas aiheuttaa esimerkiksi tarvekiven louhiminen ja murskaus.

Kaivoksen tuotantovaihe

Kaivostoiminnasta aiheutuu sen toimintavaiheessa ympäristövaikutuksia luonnonympäristöön ilma- ja vesipäästöistä, kaivannaisjätteiden varastoinnista, melusta ja tärinästä.

Kaivoksen ympäristövaikutukset riippuvat kaivoksen laajuudesta ja tyypistä. Maanalaiset kaivokset eivät ole suuri esteettinen haitta maisemassa, mutta valtavat avolohokset jätekasoineen saattavat olla. Erityistä huomiota kaivoksen tuotantovaiheessa vaativat vesienhallinta ja rikastealtaiden rakenteet onnettomuuksien välttämiseksi.

Vastuullisessa ja lakia noudattavassa kaivostoiminnassa päästöt vesistoon ja pohjaveteen minimoidaan. Jos kaivoksella on jäteallas tai -kasa, on raskametallipitoisen veden pääsy luontoon on estettävä asianmukaisesti rakennetuilla pohja- ja patorakenteilla. Kaivoslupaa varten vaaditaan YVA (ympäristävaikutusten arviointi), jossa ympäristövaikutukset pyritään ennakoimaan ja varautumaan niihin vahinkojen välttämiseksi.

Rikastusprosessi on normaalisti kaivoksen tuotantovaiheen merkittävin päästöjen aiheuttaja. Kaasu- tai pölypäästöjä syntyy esimerkiksi rikasteiden kuivatuksesta, rikastuskemikaalien valmistuksesta tai käsittelystä tai itse rikastusprosessista. Rikastusprosessista voi syntyä kaasuja, jotka aiheuttavat hajuhaittaa, kuten rikkivety. Vesiin voi päästä kuormitusta kaivoksen kuivanapitovesistä, rikastusprosessista sekä sivukivien ja rikastushiekan varastoinnista. Pölyä voi myös levitä vesistöön.

Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito

Kaivoksen sulkeminen ja sen jälkihoito on monivaiheinen prosessi, joka vaati pitkäjänteistä työtä ja johon tulee varautua hyvissä ajoin. Avolouhos ja maan päälle läjitetyt kaivannaisjätekasat aiheuttavat pysyvän muutoksen alueen maisemaan, minkä vuoksi maisemointi on olennainen osa kaivoksen sulkemisen jälkeistä jälkihoitoa. Kaivannaisjätekasoista voi myös aiheutua pölyämistä ja päästöjä vesiin. Kun kaivostoiminta on päättynyt, on huolehdittava kaivoksen jätealtaista ja -kasoista, jotta ne eivät vuoda ympäristöön ja pohjaveteen.