Vastuullisuus
Vastuullisuus tarkoittaa kaivosalalle muun muassa työpaikkojen luomista, ympäristön huomioon ottavien ratkaisujen kehittämistä ja vuoropuhelua kuntalaisten sekä paikallisten yritysten kanssa.
Kaivos on suuri ja monille tuntematon toimija, jonka tulo herättää väistämättä sekä innostusta että hämmennystä. Innostus perustuu pääsääntöisesti kaivoksen tuomiin työpaikkoihin alueilla, joilla on niukasti muuta teollisia työantajia. Hämmennys puolestaan liittyy enimmäkseen ihmisiä askarruttaviin ympäristökysymyksiin.
Huolen vähentämiseksi ja tiedon lisäämiseksi kaivosalan on tärkeää käydä avointa keskustelua ympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Keskustelu on tärkeää jo malminetsintävaiheessa, jotta ihmisten huolet saadaan nostettua keskusteluun.
Kaivosalan yritykset julkaisevat vuosittain yhteiskuntavastuuraportit sekä Towards Sustainable Mining (TSM) -standardiin pohjautuvat itsearvioinnit osoitteessa www.kaivosvastuu.fi. Tiedot raportoidaan toimipaikkatasolla ja raporteille tehdään ulkoinen todennus kolmen vuoden välein. Raportointi sai alkunsa vuonna 2014 ja sitä kehitettiin vuoteen 2023 saakka toimineen Kestävän kaivostoiminnan verkoston kanssa.
Uusi teknologia avuksi dialogiin
Nykyteknologia avaa uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n vetämässä TOKAT-hankkeessa siirrettiin porojen laidunalueiden sijainnit kartalle paikkatietoaineiston avulla. Tämä auttoi kaivosyhtiötä ottamaan poronhoidon tarpeet paremmin huomioon.
Aktiivisen vuorovaikutuksen tarve näkyy muun muassa Kittilässä, missä tutkittiin kuntalaisten kokemuksia kaivostoiminnan vaikutuksista.
Kittilässä yli 60 prosenttia vastanneista koki kaivoksen vahvistavan luottamusta tulevaisuuteen, mutta runsaat 26 prosenttia vastaajista koki toisin. Kaivos ja matkailu ovat joka tapauksessa numeroiden valossa pystyneet kasvamaan paikkakunnalla rinnakkain.
Kittilän talousarviossa todetaankin, että: ”Sekä matkailu‐ että kaivosala ovat molemmat aloja, joilla on suuret kerrannaisvaikutukset muille toimialoille. Tämä on mahdollistanut usean muun toimialan kehittymisen alueella matkailun ja kaivostoiminnan rinnalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kittilän kunnassa sijaitsevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kolminkertaistunut.”
Tutkimusta ja kehitystyötä ympäristön hyväksi
Sujuvat prosessit ovat keskeinen osa kaivosalan vastuullisuutta, sillä älykkäät prosessit säästävät ympäristöä ja parantavat tehokkuutta. Alan lukuiset T&K-hankkeet tähtäävät esimerkiksi mahdollisimman haitattomiin malminetsintämenetelmiin, tehokkaaseen vesien hallintaan, energiatehokkuuteen ja tuotannon sivuvirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko kaivostoiminta olla kestävää? Mitä on kestävä kaivostoiminta?
Kaivosmineraaleja louhitaan, koska yhteiskunnassa on niille kysyntää ja tarvetta. Raaka-aineiden keskeisestä merkityksestä ihmiskunnalle kertoo se, että niiden käsittelykyvyn kautta ihminen on kehittynyt harppauksin, joita kuvataan näiden raaka-aineiden nimillä: kivikausi, rautakausi, pronssikausi. Kuluttajat ratkaisevat omilla kulutustottumuksillaan ja kulutuskäyttäytymisellään, kuinka paljon raaka-aineita kulutetaan. Nyky-yhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kaivostoimintaa, sillä kaikki raaka-aineet, joita ei voida kasvattaa, louhitaan maasta.
Kaivostoiminta muuttaa aina ympäristöään. Vaikka toiminta on tilapäistä, olkoonkin että kesto voi olla muutamista vuosista vuosisatoihin, ei aluetta toiminnan päätyttyä voida saattaa täysin alkuperäiseen asuun.
Mikäli kaivosalueen käyttö toiminnan päätyttyä on hyvin suunniteltua, voidaan alueelle kaivoksen sulkemisen ja jälkihoidon avulla luoda ympäristö, joka palvelee ympäröivän yhteisön virkistystarpeita, tai kaivoksen rakenteita voidaan hyödyntää sinällään muuhun toimintaan, kuten konserttipaikkana, turistikohteena tai muun teollisen toiminnan tarpeisiin. Hyvällä suunnittelulla alueesta voi tulla luonnoltaan monimuotoisempi kuin mitä alue on alun perin ollut, ja se voi tarjota elinolosuhteet lajeille, joiden luontaiset elinalueet ovat katoamassa tai kadonneet.
Kaivoksen toiminnan aikainen valvonta ja parhaiden käytäntöjen jatkuva huomioiminen minimoivat kaivoksen toiminnan vaikutuksia. Nykyteknologialla jatkuva mittaus ja monitorointi, alueen ja toimintojen tarkkailu, tietojen keräys sekä häiriöiden nopea havaitseminen ovat tätä päivää.
Mitkä viranomaiset valvovat kaivostoimintaa?
Kaivostoimintaa valvoo useammassakin roolissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, joka valvoo sekä kaivoslain noudattamista, kaivoksen teknisten ratkaisujen turvallisuutta että kemikaaliturvallisuutta. ELY-keskus valvoo ympäristöluvan ehtojen noudattamista. AVI valvoo työturvallisuutta. Paikallisten pelastusviranomaisten kanssa varmistetaan toimintasuunnitelmien toimivuus poikkeustilanteissa.
Tutkimusta ympäristön ja tehokkuuden hyväksi
Suuri osa kaivosalan T&K-hankkeista on yhteistyöprojekteja joko tutkimuslaitoksen tai kone-, laite- ja teknologiavalmistajan kanssa.
VTT on keskeisiä kaivostutkimuksen koordinaattoreita. VTT toimii hankkeissa joko yksittäisten yritysten kanssa tai laajoissa yhteishankkeissa. Ajankohtaisia esimerkkejä VTT:n vetämistä hankkeista ovat muun muassa ITERAMS ja METGROW+.
ITERAMS-projektin tavoitteena on vähentää kaivoksen vedenkulutusta ja rikastushiekkajätettä kierrättämällä prosessivesiä ja hyödyntämällä kiinteä mineraalipitoinen jäte. Projektissa on Suomesta mukana seitsemän yritystä ja yliopistoa. Kaikkiaan partnereita on yhteensä 16 yhdeksästä eri maasta.
METGROW+ puolestaan kehittää teknologioita, joilla arvometallit saadaan talteen metallurgisista jätteistä ja köyhistä malmeista.
Tutkimus ja kehitys vahvistaa vastuullisuutta
Vedenkäsittely on toimialan keskeinen tutkimuksen ja kehityksen alue. Esimerkiksi GTK:n vetämässä Watersmart-hankkeessa sekä VTT:n koordinoimassa SAM-hankkeessa on kehitetty menetelmiä, joilla estetään pohjavesien pilaantumista.
Kahdenvälisistä VTT-hankkeista hyvä esimerkki on Agnico Eaglen projekti, jossa verrattiin sulfaatin poistomenetelmiä vedenkäsittelyssä. Projekti pohjusti investointeja, jotka Agnico sittemmin toteutti.
Suomen ympäristökeskus SYKE:n vetämässä TOKAT-hankkeessa puolestaan on kehitetty menetelmiä, jotka ovat auttaneet kaivosyhtiöitä suunnittelemaan maankäyttöä ottaen huomioon poronhoidon tarpeet.
Etsinnästä sulkemiseen
T&K-hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja kaivoksen koko elinkaaren ajalle. SYKE ja kaksi yliopistoa ovat mukana kansainvälisessä INFACT-projektissa, jossa kehitetään innovatiivisia ja haitattomia malminetsintämenetelmiä. Hankkeen koealueet ovat Saksassa, Espanjassa ja Sakatin malminetsintäalueella Sodankylässä. Hankkeessa testataan muun muassa droonien hyödyntämistä etsinnässä.
GTK:n Biopeitto-hankkeessa puolestaan kehitetään biohiilipohjaisia menetelmiä kaivannaisjätealueiden sulkemiseen. Biohiili hyvänä peittomateriaalina sitoo kaivannaisjätealueen pinnan ja edistää alueen vihertymistä, jolloin ympäristövaikutukset pienenevät.