Eduskuntavaalitavoitteet vaalikaudelle 2027–31
Vastuullinen ja ennakoitava kaivosala – Kasvua, työtä ja turvaa Suomelle
Mineraalialan tavoite hallitusohjelmaan: Vähintään 15 mrdeuron investoinnit kaivos-, jalostus- ja akkuarvoketjuun
Tavoitteen saavuttamiseksi esitämme seuraavia politiikkatoimia:
1) Vahvistetaan ympäristönsuojelun korkeaa tasoa, ja parannetaan merkittävästi lupajärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja nopeutta.
- Otetaan käyttöön ympäristölupaehtojen tarkistamismahdollisuus.
Mahdollistetaan pysyvän ympäristöluvan myöntäminen toiminnanharjoittajan hakemuksesta siten, lupaehtoja voidaan tarvittaessa tarkistaa toiminnan aikana. Näin laajennetaan lupaviranomaisen vaihtoehtoja myöntää pysyvä ympäristölupa varovaisuusperiaate huomioiden.
- Modernisoidaan ympäristölupien muutoksenhakuprosessi.
Lisätään muutoksenhakuprosessin läpinäkyvyyttä ja suullisia käsittelyjä. Tuomioistuin keskittyy arvioimaan luvan lainmukaisuuden ja jos lupaehtoja muutetaan olennaisesti, pyydetään toiminnanharjoittajalta ennakkoon vastine ennakoidun päätöksen teknisestä toteutettavuudesta ja kustannuksista.
- Mahdollistetaan strategisesti tärkeiden hankkeiden luvitus VN:n toimesta kokonaisharkinnan perusteella.
Selvitetään strategisesti tärkeiden investointien kokonaisvaltaista käsittelyä valtioneuvoston päätöksenteossa.
- Kehitetään ympäristöluvitusta mineraaliteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi, ja kohdennetaan rahoitusta sivuvirtahankkeiden käynnistämiseen.
Sivuvirtojen hyödyntäminen tuo merkittäviä taloudellisia ja resurssitehokkuusetuja, mutta lupavaatimukset eivät tällä hetkellä tue kiertotaloutta.
2) Mineraalialasta arvoa Suomelle.
- Toteutetaan eduskunnan lausuman 2025 mukainen kaivosmineraaliveron uudistus.
Kaivosmineraalivero uudistetaan malliksi, joka huomioi paremmin hankkeiden kannattavuuden, investointiriskit ja kansainvälisen kilpailukyvyn. Vero muodostuisi kahdesta osasta: arvoon perustuvasta rojaltista ja tuottoon (voittoon) perustuvasta verosta.
- Luodaan kunnille kannustimia mineraalialan hankkeiden paikallisen hyväksynnän vahvistamiseksi.
Kannustimet voivat olla taloudellisia (esim. oikeudenmukaiseksi koettu osuus mineraaliverosta), tai esim. investointien yhteydessä toteutettavat laajemmat infrahankkeet ja palveluiden parantamiset.
- Poistetaan perusteettomat erot kaivosten ja muun sähköintensiivisen teollisuuden sähköverokohtelusta.
Nykyinen taso 2,24 c/kWh, taso ennen korotusta 0,05 c/kWh.
- Varmistetaan puhtaan, kilpailukykyisen ja toimitusvarman sähkön saatavuus sekä siirtokapasiteetin riittävyys kaikissa olosuhteissa.
Kyseessä on Suomen merkittävin kilpailuetu teollisten investointien saamiseksi.
- Varmistetaan riittävä rahoitus mineraalialan tutkimukseen ja koulutukseen.
3) Mineraaliteollisuus osaksi Suomen turvallisuus- ja EU-politiikkaa.
- Suomella on keskeinen asema kriittisten raaka-aineiden, jatkojalosteiden ja lopputuotteiden valmistuksessa.
Elinvoimainen mineraalitalous parantaa Suomen omavaraisuutta ja parantaa Suomen ulkopoliittista asemaa.
- Kehitetään Itä- ja Pohjois-Suomen infrastruktuuria, joka palvelee sekä siviili- että puolustusteollisuuden strategisia tarpeita.
Elinvoimainen kaivosteollisuus edistää kansallista resilienssiä sekä kriisiajan tarpeita.
- Turvataan mineraaliarvoketjun rahoitus osana EU:n kilpailukykyrahastoa.
Suomesta on aktiivisemmin haettava EU-rahoitusta kaivoksille, jotta voimme paremmin hyödyntää mineraaliarvoketjun vahvuuksia.
- Varmistetaan EU:n arktisessa strategiassa esitettyjen mineraalialan tavoitteiden toteutuminen Suomessa.
Strategiseksi kärjeksi harvinaisten maametallien jalostuksen keskittymän (REEHub) rakentaminen Suomeen.
Kaivosteollisuus on Suomen ja Euroopan strateginen välttämättömyys
Malminetsintä ja kaivosala ovat suuren arvoketjun alku
Malminetsintä ja kaivosala käynnistävät arvoketjut, jotka ulottuvat raaka-aineista pitkälle jalostettuihin tuotteisiin ja korkean teknologian ratkaisuihin. Metallinjalostus, akkuteollisuus ja lannoitetuotanto rakentuvat tämän perustan varaan, samalla kun kaivosteknologia ja -laitevalmistus sekä alihankintaverkostot tuovat osaamista, innovaatioita ja tehokkuutta koko ketjuun. Arvoketjun jokainen vaihe kasvattaa raaka-aineiden arvoa ja vahvistaa teollista kilpailukykyä.
Mineraalit ratkaisevat vihreän siirtymän ja digitalisaation onnistumisen
Mineraalien kysyntä kasvaa historiallisen voimakkaasti. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sähköisillä ratkaisuilla, energiajärjestelmien uudistaminen ja digitalisaation kiihtyminen moninkertaistavat useiden metallien tarpeen. Esimerkiksi kuparia tarvitaan seuraavan 20 vuoden aikana arviolta yhtä paljon kuin ihmiskunta on tuottanut koko historiansa aikana. Ilman mineraaleja ei ole sähköistymistä, akkuja, tuulivoimaa, datakeskuksia eikä puolustusteknologiaa.
Euroopan haavoittuvuus on strateginen riski
Eurooppa kuluttaa noin viidenneksen maailman mineraaleista, mutta tuottaa itse vain noin kolme prosenttia. Tämä epäsuhta tekee EU:sta poikkeuksellisen riippuvaisen tuonnista aikana, jolloin geopoliittinen epävarmuus kasvaa ja toimitusketjut politisoituvat. Raaka-aineiden saatavuus on noussut keskeiseksi huoltovarmuus- ja kilpailukykykysymykseksi. Kyse on kokonaisturvallisuudesta. Eurooppa ei voi rakentaa puolustustaan, energiasiirtymäänsä tai teknologista kilpailukykyään muiden maiden mineraalituotannon varaan.
Suomella on mahdollisuus ja vastuu olla osa ratkaisua
Suomen kallioperä on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Maamme mineraaliesiintymissä on 14 EU:n määrittelemää kriittistä raaka-ainetta pääarvoaineena. Vastuullisesti tuotetut kotimaiset metallit ja mineraalit voivat vahvistaa sekä Suomen että Euroopan omavaraisuutta, kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuutta.
Edellytykset on saatettava kuntoon
Kasvavaan kysyntään ei kuitenkaan vastata ilman kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Verotuksen on oltava ennakoitavaa, pitkäjänteistä ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Investointien tulee kohdistua Suomeen, ei kilpailijamaihin.
Lupaprosessien on oltava sujuvia ja oikeasuhtaisia – investoinnit eivät käynnisty, jos käsittelyajat venyvät jopa kymmeneen vuoteen. Pitkäjänteinen ja vakaa mineraalipolitiikka on edellytys investoinneille, työpaikoille ja arvoketjun kasvulle.
Vastuullisuus on kilpailuetu
Tuotannon kasvu edellyttää samalla vastuullisuuden jatkuvaa vahvistamista. Korkeat ympäristöstandardit, toimivat vakuusjärjestelmät ja avoin vuorovaikutus lisäävät hyväksyttävyyttä ja parantavat kilpailukykyä. Vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden asemaa on vahvistettava markkinoilla. Samalla on panostettava kaivosteknologian tutkimukseen, opetukseen ja innovaatioihin, joissa Suomella on jo maailmanluokan osaamista.
Ratkaisu on kokonaisvaltainen
Kotimaisen tuotannon lisääminen ei yksin riitä. Tarvitsemme myös kiertotalousratkaisuja, mineraalien tehokkaampaa talteenottoa, sivuvirtojen hyödyntämistä sekä eurooppalaista yhteistyötä luotettavien ja kestävien toimitusketjujen varmistamiseksi.