Suomen ilmastotavoitteet edellyttävät omaa mineraalituotantoa
Suomen on varmistettava raaka-aineiden saaminen lähivuosina, kun kilpailu monista mineraaleista kiristyy merkittävästi. Suomen on entistä vaikeampaa saavuttaa asettamiaan kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ilman panostuksia raaka-aineisiin. Suomi ei voi siirtää vastuuta tarvitsemistaan mineraaleista muilla maille.
Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitteen takana ovat kansalaisten ymmärrettävät huolet ympäristöstä. Kaivosteollisuuden ympäristöteknologia ja -osaaminen ovat kuitenkin kehittyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Samoin viranomaisten vaatimukset ovat tiukentuneet siten, että luvan saaminen jopa kaivoksen pieneen laajennukseen kestää helposti viitisen vuotta.
”Vastuullisuudesta on tullut alalle erittäin tärkeä kilpailukeino. Asiakkaat, henkilöstö, omistajat ja rahoittajat edellyttävät vastuullista toimintaa. Vastuullisuusvaatimukset todennäköisesti vahvistuvat edelleen lähivuosina, joten teollisuudella on siinäkin mielessä monta syytä huolehtia myös ympäristöstä”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Kaivosteollisuus ei pidä eettisenä ajatusta, että mineraalien tuotantoa kotimaassa vaikeutettaisiin merkittävästi ja samaan aikaan mineraaleja hankittaisiin yhä enemmän maista, joissa ympäristövaatimukset ja työlainsäädäntö ovat huomattavasti Suomea huonommalla tasolla.
”Suomi joutuisi turvautumaan entistä enemmän tuontiraaka-aineisiin ja kilpailemaan samoista raaka-aineista suurten valtioiden kanssa. Se olisi lyhytnäköistä, eikä sitä voisi pitää vastuullisena toimintana”, sanoo Suomela.
Viisi kysymystä Suomen tulevaisuudesta
Kaivosteollisuus pelkää käynnissä olevan kaivoslain, kaivosveron, kaavoitus- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain yhdistelmän vähentävän merkittävästi alan investointeja Suomeen ilman kansalaisaloitettakin. Ennen kuin näin tehdään, poliittisten päättäjien olisi hyvä tarkastella ainakin seuraavia näkökulmia.
- Miten Suomi varmistaa raaka-aineidensa saannin lähivuosina, kun vihreä teknologia lisää raaka-aineiden kysyntää ja kilpailu raaka-aineista kiristyy?
- Miten Suomi hoitaa jatkossa osansa EU:n raaka-ainestrategian tukemisessa, jos kaivosten määrä alkaa hiipua?
- Uuden kaivoksen käynnistäminen kestää parikymmentä vuotta. Miten käynnistämistä voidaan tarvittaessa nopeuttaa, jos investoinnit nyt pysähtyvät?
- Ilmastomuutos edellyttää siirtymistä hiilineutraaliin Suomeen. Miten siirtymä tapahtuu ilman kaivosten tuottamia mineraaleja?
- Onko vastuullisempaa tuottaa tarvittavat raaka-aineet esimerkiksi Kongossa kuin Suomessa?
Lisätietoja
