Suomalaiset suhtautuvat kaivoksiin yhä myönteisemmin
Yhä useampi suomalainen näkee Suomen ja Euroopan tarvitsevan kaivoksia. Työskentely kaivoksilla on kuitenkin vierasta suomalaisille. Näin kertoo Taloustutkimuksen toteuttama Kaivosbarometri 2023.
Suomen ja Euroopan on pidettävä huoli raaka-aineiden saannista. Näin voi tiivistää suomalaisten näkemykset, jotka käyvät ilmi kansalaisten suhtautumista kaivoksiin mittaavasta Kaivosbarometrista.
Kaivosbarometrissa on esitetty kolmena vuotena väite ”en haluaisi Suomeen enää yhtään uutta kaivosta”. Täysin samaa mieltä tai jossain määrin samaa mieltä väitteestä on enää 21 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten näin ajatteli 28 prosenttia vastaajista. Täysin tai jossain määrin eri mieltä on nyt 50 prosenttia (40% vuonna 2021).
Myönteistä kehitystä voivat selittää sekä Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan että huoli Kiinan hallitsevasta asemasta etenkin kriittisten mineraalien markkinoilla.
”Erityisesti Euroopan komissio ja parlamentti ovat esittäneet moneen kertaan huolensa Euroopan haavoittuvuudesta raaka-aineiden suhteen. Myös media on uutisoinut kiitettävästi asiasta”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Haavoittuvuutta kuvaa se, että Eurooppa kuluttaa noin viidenneksen mineraaleista, mutta tuottaa vain kolme prosenttia. Enää kuusi prosenttia suomalaisista on täysin tai jossain määrin samaa mieltä väitteestä, että ”Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka-aineita voi tuoda muualtakin”.
Suomalaiset ovat Kaivosbarometrin mukaan sisäistäneet yhä selvemmin muun muassa sen, että kaivostuotteiden kysyntä kasvaa vihreän teknologian yleistyessä.
”Suomalaiset näkevätkin varsin yksimielisesti, että muun muassa akkutoimialan merkittävä kehittäminen Suomessa edellyttää kaivostoiminnan vahvistamista maassa”, sanoo Pekka Suomela.
Kaivostyö on etäistä suomalaisille
Vaikka suomalaiset suhtautuvat kaivosalaan hyvin myönteisesti, työllistyminen alalle ei houkuta. Vain 17 prosenttia oli samaa mieltä tai jossain määrin samaa mieltä väitteestä ”Jos pohtisin uutta opiskelu- tai työpaikkaa, kaivosala voisi olla kiinnostava vaihtoehto”.
Kaivosbarometrin mukaan kiinnostusta kaivosalaan eivät kuitenkaan estä periaatteelliset syyt.
”Ilmeisesti kaivosala on vain niin etäinen valtaosalle suomalaisista. Emme varmaan ole viestineet riittävästi, kuinka kiinnostavia tehtäviä toimiala tarjoaa”, pohtii Pekka Suomela.
Suomalaiset eivät näytä tuntevan kovinkaan hyvin, kuinka merkittävää jatkojalostusta kaivosteollisuuden ympärille on syntynyt. Esimerkiksi metallirikasteesta jatkojalostetaan lähes 90 prosenttia Suomessa.
”Valitettavan usein julkisuudessa kuulee väitteitä, että Suomi on raaka-aineita muiden käyttöön jalostava kehitysmaa. Harva väite on yhtä kaukana todellisuudesta”, sanoo Suomela.
Taloustutkimus selvitti 15 – 79 -vuotiaiden mielipiteitä puhelinhaastattelulla 27.2.-.9.3.2023. Tutkimukseen vastasi 1004 kansalaista.
Kaivosbarometrin 2023 keskeisiä tuloksia
| väite | Täysin samaa mieltä + jossain määrin samaa mieltä (% vastaajista) | Täysin eri mieltä + jossain määrin eri mieltä (% vastaajista) | Ei samaa eikä eri mieltä + ei osaa sanoa (% vastaajista) |
| Suomi ja EU ovat liian riippuvaisia Venäjän ja Kiinan kaivosteollisuuden tuotteista | 65 | 8 | 27 |
| Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka-aineita voi tuoda muualtakin | 6 | 69 | 25 |
| En toivoisi Suomeen enää yhtään uutta kaivosta | 21 | 50 | 29 |
| Suomen valtion kannattaisi edistää kaivosalan osaamista investoimalla tutkimukseen ja koulutukseen | 69 | 9 | 22 |
| Akkutoimialan merkittävä kehittäminen Suomessa edellyttää kaivostoimialan vahvistamista maassa | 51 | 12 | 27 |
| Jos pohtisin uutta opiskelu- tai työpaikkaa, kaivosala voisi olla kiinnostava vaihtoehto | 17 | 69 | 23 |
| Lähes kaikki Suomessa kaivoksissa tuotettu mineraali viedään ulkomaille jalostettavaksi | 18 | 20 | 62 |
Lisätietoja
