Malminetsintä
Yhteiskunnan tarvitsemien raaka-aineiden kuten metallien kysyntä kasvaa, mutta uusien malmiesiintymien löytäminen on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa.
Malminetsintä on prosessi, jonka tarkoituksena on löytää taloudellisesti kannattavia malmiesiintymiä. Malminetsintä on monivaiheinen ja monimutkainen prosessi, joka vaatii geologisia, geofysikaalisia ja geokemiallisia tutkimuksia.
Malminetsintä ja kaivostoiminta rinnastetaan usein virheellisesti toisiinsa. Kaivostoimintaa ei voi syntyä ilman malminetsintää, mutta malminetsintä johtaa vain todella harvoin kaivoksen perustamiseen. Malminetsintä edeltää mahdollisen kaivoksen perustamista. Sananmukaisesti malminetsinnässä haetaan ja tutkitaan mahdollisia malmipotentiaalisia alueita, jotka saattaisivat olla pitoisuuksiltaan ja kooltaan kannattavia hyödyntää. Keskimäärin kuitenkin vain yksi tuhannesta malminetsintäprojektista johtaa kaivoksen perustamiseen.
Kasvava mineraalien ja metallien kysyntä
Kaivosteollisuuden tuottamien tuotteiden kysyntä kasvaa globaalisti väestönkasvun, elintason nousun ja kaupungistumisen vetämänä. Kasvu lisää painetta löytää uusia malmiesiintymiä.
Kaivosmineraalien nopea kysynnän kasvu on haaste, sillä uusi malmilöydös muuttuu hitaasti kaivokseksi. Siksi kaivosyhtiöiden on aiempaa haastavampaa vastata kysynnän kasvuun. Geologian tutkimuskeskus GTK:n arvion mukaan valtaosassa Suomessa 2000-luvulla avatuista kaivoksista hyödynnetään löytöjä, jotka on tehty jo 1980-luvulla. Suomen kallioperä sisältää loistavan malmipotentiaalin ja malminetsintäinvestointien myötä tätä potentiaalia tulisi konkretisoida, jotta voidaan vastata mineraalien ja metallien yhä kasvavaan kasvuun myös kotimaisesti tuotetuilla raaka-aineilla.
Metallit ovat lähes täysin kierrätettäviä. Kierrätyksen lisääminen ei kuitenkaan poista uusien malminesiintymien tarpeellisuutta, sillä uusien raaka-aineiden kysyntä kasvaa selvästi nopeammin kuin vanhaa poistuu käytöstä. Kansainvälinen kilpajuoksu raaka-aineista tulee kovenemaan.
Uusien malminesiintymien löytyminen on harvinaista
Malminetsinnän kustannukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Sekä teknologia että työvoima ovat kallistuneet ja uusia esiintymiä etsitään myös yhä syvempää kallioperästä, sillä helposti löydettävät ja lähempänä maanpintaa olevat esiintymät on joidenkin arvioiden mukaan pitkälti jo löydetty.
Vuonna 2021 Suomessa malmia etsi 50 yhtiötä, jotka investoivat etsintään noin 68,5 miljoonaa euroa. Etsintäinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla. Etsintää harjoittavien yhtiöiden määrä on pysynyt samalla tasolla jo kymmenkunta vuotta.
Malminetsinnän panostuksista huolimatta Suomesta on löydetty kymmenen vuoden aikana vain kaksi uutta merkittävää löytöä: Sakatin Cu-Ni-PGE esiintymä Sodankylässä ja Rompas-Rajapalo Au-Co esiintymä Ylitorniolla.
Malminetsintä on aktiivisimmillaan Keski-Lapin alueella. Aktiivista etsintää on kuitenkin lähes koko Lapin alueella. Eteläisin laajempi malminetsintäalue sijoittuu Joensuun luoteispuolelle Outokummun seudulle.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi malminetsintää saa tehdä suojelualueilla?
Malminetsintä on tutkimustoimintaa, jolla kerätään perustietoa kallioperästä. Tutkimustoimenpiteet etenkin tutkimusten varhaisessa vaiheessa ovat varsin kevyitä, eikä niistä aiheudu jälkiä tai vaurioita maastoon. Malminetsintäluvassa määritellään, mitä toimenpiteitä luvan nojalla sallitaan. Suojelualueen erityispiirteet otetaan huomioon asettamalla rajoitteita sallituille tutkimustoimenpiteille, tai esimerkiksi ajankohdalle, jolloin tutkimustoimien tekeminen alueella on sallittu. Luvassa voidaan myös määrätä muita erityisedellytyksiä. Se, että jollakin alueella sallitaan tutkimustoimia, ei tarkoita sitä, että alueelle saa myös hyödyntämisluvan. Hyödyntämisluvan käsittely on erillinen, itsenäinen prosessinsa.
Miksei kunnilla ole veto-oikeutta paikallisista malminetsintä- ja kaivosluvista päätettäessä?
Kaivoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä asianosaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisättiin. Kunta on toki jo aiemminkin ollut lausunnon antaja ja sitä kautta keskeisessä roolissa luvasta päätettäessä. Malminetsintä ei rajoita tutkimusalueen muuta maankäyttöä, joten tästä ei katsota olevan kunnan kannalta haittaa, jota tulisi voida veto-oikeuden kaltaisella voimallisella oikeudella ohjata.
Kaivostoiminta sen sijaan on maisemaa ja maankäyttöä selkeästi muuttavaa toimintaa, ja tästä syystä kaivoslupaa haettaessa tulee osoittaa, että maankäyttö on selvitetty kunnan kanssa joko kaavoituksen kautta tai muutoin. Kaivos vaatii aina kaavaratkaisuja, ja kun kunnalla on kaavoitusmonopoli, niin tätä kautta kunnalla on myös ratkaiseva vaikutus siihen, toteutuuko kaivoshanke.
Lue lisää
Erityisen kova kisa käydään harvinaisista maametalleista, joita tarvitaan muun muassa sähköautoihin, aurinkopaneeleihin, moniin sairaalalaitteisiin ja muuhun moderniin elektroniikkaan.
Tällä hetkellä Kiina tuottaa maametalleista yli 90 prosenttia. Maa on jo pitkään vähentänyt harvinaisten maametallien vientiä, koska se haluaa jalostaa ne itse.
Samalla sekä Yhdysvallat että EU ovat tuoneet esiin kasvavaa huoltaan kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta. Kriittiseksi luetaan raaka-aineet, jotka ovat erittäin tärkeitä EU-maiden teollisuudelle ja joiden saatavuus voi olla vaakalaudalla. Suuri osa kriittisistä raaka-aineista on nimenomaan harvinaisia maametalleja.
Suomesta on löytynyt monia esiintymiä, joissa on merkittävästi 12 eri kriittistä raaka-ainetta. Näistä Suomessa tuotetaan jo kobolttia, fosfaattikiveä ja platinaryhmän metalleja.