Kansallinen mineraalistrategia julkistettu
Kansallinen mineraalistrategia on valmistunut ja luovutettu tänään elinkeinoministeri Wille Rydmanille. Kaivosteollisuus ry on tyytyväinen lopputulokseen ja uskoo uuden strategian vahvistavan Suomen mineraalitalouden investointimahdollisuuksia.
Viime vuosien suuret mullistukset geopolitiikassa ovat muuttaneet maailmankuvaamme. Yhdysvaltain presidentinvaalit alleviivaavat asetelmaa, jossa EU:n täytyy vahvistaa teollisuuspolitiikkaansa kilpailtaessa Kiinan ja Yhdysvaltain kanssa.
”Eurooppa on keskellä voimakasta muutosta ja edessä on paljon työtä talouden kehittämiseksi ja oman linjan löytämiseksi”, kommentoi Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Kansallinen mineraalistrategia on laadittu laajan vuoropuhelun pohjalta. Kaivosteollisuus ry kiittää työryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaista sekä työ- ja elinkeinoministeriötä hyvästä valmistelusta. Strategia tukee laajempaa teollisuuspoliittista keskustelua.
Mineraalitalous on yksi osa ratkaisua, kun Suomi uudistaa talouttaan ja tavoittelee investointeja ja kasvua. Raaka-aineiden kriittinen merkitys avaa uusia mahdollisuuksia sekä omalle kaivostuotannolle että kaivosteknologian viennille.
Raaka-aineiden talous on syklinen, ja juuri nyt nähdään heikon suhdanteen merkkejä myös mineraalitaloudessa. Hyvä uutinen on toukokuussa 2024 voimaan tullut EU:n uusi kriittisten raaka-aineiden asetus eli CRMA, joka pyrkii vähentämään riippuvuutta tuontiraaka-aineista ja edistämään kestävää kehitystä. Suomesta on jätetty useita hakemuksia, joilla haetaan kaivoshankkeille EU:n päätöstä CRMA:n mukaiseksi strategiseksi hankkeeksi.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomi uudistaa teollisuuden lupamenettelyjä sekä kehittää uuden viranomaisen, joka toteuttaa yhden luukun periaatetta. Kokonaisuus etenee oikeaan suuntaan.
Kaivoshankkeiden lupakynnys on noussut vuosi vuodelta, ja päätöksenteko on hajautunut valtioneuvoston, eri keskusvirastojen ja kuntien välillä. Investoinneille ja kasvulle huono signaali on, että kaivosverotus on kiristymässä. Uusi veromalli on epäselvä ja epävakaa, eikä se noudata OECD:n hyvän veromallin tavoitteita. Se ei kannusta luonnonvarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen eikä ole ympäristöllisesti kestävä.
Kaivostoiminnan myötä Suomeen on syntynyt kansainvälisesti menestyviä yrityksiä sekä huomattavaa tutkimusosaamista. On tärkeää huomata, että noin 90 prosenttia Suomessa louhituista metallimineraaleista jatkojalostetaan Suomessa esimerkiksi teräkseksi, kupariksi ja akkukemikaaleiksi. Mineraalistrategialle asetetaan suuria odotuksia.