Kaivosveron nosto lyhentää kaivosten elinkaarta
Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontui huhtikuun puolivälissä kehysriiheen. Valtakunnan talouden tilanne vaatii toimia. Esillä olivat leikkaukset talouden tasapainottamiseksi ja kannustimet talouden kasvun aikaansaamiseksi. Ja sitten esillä olivat veronkorotukset.
Viime vuosina kaivosyhtiöt osana mineraalisektoria ovat nousseet merkittäviksi yhteisöveron maksajiksi. Mineraalisektori maksoi yhteisöveroa yli 400 miljoonaa euroa vuodelta 2022. Useiden kaivosten yhteisöverot ovat kasvaneet merkittävästi – tämän voi todeta yhtiöiden yhteiskuntavastuun raporteista.
Kaivosmineraalivero tuli voimaan 1.1.2024. Kyseessä on erillisvero normaalien yritystoiminnan verojen lisäksi. Verotuksen yksityiskohdat ovat edelleen osin epäselviä, mutta ensimmäiset verot tilitetään vuoden 2025 maaliskuussa. Veroja siis tilitetään ensimmäisen kerran vuonna 2025, ja veron perusteena on vuoden 2024 tuotanto, mutta hintataso määräytyy vuoden 2023 perusteella.
Nyt kuusi kuukautta kaivosmineraaliveron voimaantulosta tiedämme, että hallitus on päättänyt jo kahteen kertaan korottaa kaivosveroa. Korotusten yksityiskohdat ovat auki mutta veroa halutaan kerryttää lähes kaksinkertainen määrä alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.
Kaivosmineraalivero näkyy yhtiön kustannuksina. Vero ei kohdistu tulokseen tai edes saatuun myyntituloon. Vero lyhentää kaivosten elinkaarta ja siten syö verotuloja toisaalla, kuten yhteisöverossa, ansiotuloveroissa ja kiinteistöveroissa.
Käyttöön otetun veromallin ongelma on, että se ei kannusta luonnonvarojen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Vero ei siis ole ympäristöllisesti kestävä.
Hallitus antoi ymmärtää kehysriihen tuloksia esitellessään, että kaivosveromallia korjataan sivuvirtojen verotuksen osalta. Tämä on hyvä asia. Jos siis kaivoksen syötteessä rikastamolle on malmin mukana ppm-pitoisuuksia jotain veronalaista metallia, ei siitä toivottavasti tarvitse enää jatkossa suorittaa veroa. Nyt Verohallinnon ohjeistus vaatii näin tekemään, vaikka kyse ei ole kaivoksen tuotteesta ja analysointikustannukset olisivat verokertymään nähden moninkertaiset.
Neljä kuukautta sitten voimaan tullut kaivoksia koskeva vero rasittaa vain suomalaista arvoketjua. Tuonti on ehkä perustellusti vapautettu verosta, mutta samalla Suomen kaivostoiminta menettää kilpailuetua muihin maihin nähden.
Kaivosveron kehittämistä tulisi vielä jatkaa valmisteilla olevan mineraalistrategian johtopäätösten valossa. Kun EU on köyhä metallien suhteen ja siirtymä pois fossiilisista on tosiasia, olisi hyvä hetkeksi pysähtyä ja tehdä sellaisia järkeviä päätöksiä, jotka mahdollistavat investointien tekemisen pitkällä tähtäimellä.
Pekka Suomela
Toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry
Kuva: Unplash