Usein kysytyt kysymykset kaivosverosta
Kaivosveroa koskevat yleisimmät kysymykset ja vastaukset löytyvät tältä sivulta.
Miksi Suomi ei verota kaivoksia kuten Norja öljy-yhtiöitä?
Norjakaan ei verota kaivosyhtiöitä samalla tavalla kuin öljy-yhtiöitä. Jos verottaisi, ei maassa toimisi yhtään kaivosta. Öljy-yhtiöiden kannattavuus ja volyymit ovat niin valtavat, että toiminta kannattaa kovienkin verojen jälkeen. Kaivosten toiminta ei kannattaisi. Siksi Norjassa ei ole kaivosveroa. Mineraaliesiintymän tutkija ja louhija maksaa korvauksia toiminnastaan sekä Norjan valtiolle että maanomistajalle. Samoin kaivosyhtiöt maksavat kunnille kiinteistöveroa. Tässä suhteessa järjestelmä muistuttaa Suomessa olevaa järjestelmää, jossa maksut on osoitettu maanomistajille.
Miksi kaivosala suhtautuu kriittisesti 0,6 prosentin kokoiseen kaivosveroon?
Koska vero on monissa tapauksissa huomattavasti tuota suurempi. Maltilliselta tuntuva vero voi olla jopa pari prosenttia liikevaihdosta, joskus jopa liikevoiton kokoluokkaa. Lisäksi veroa joutuu maksamaan tappiollinenkin yhtiö. Pahinta on, että jatkuvasti kasvavasta verosta on tullut arvaamaton tekijä, joka vaikeuttaa toiminnan suunnittelua.
Kaivosvero on siksi huomattava lisätaakka kaivosyhtiöille, jotka olivat jo ennen kaivosveroa Lapin suurimpia veronmaksajia.
Kaivosvero on epäoikeudenmukainen myös siksi, että kaivosyritys joutuu maksamaan veroa myös tuotteista, joita se ei voi hyödyntää.
Miten kaivosala haluaisi muuttaa kaivosveroa?
Keskeisin toiveemme olisi, että veroa maksettaisiin yhtiön todellisesta tuotannosta. Nyt yhtiö joutuu maksamaan veroa malmin teoreettisesta maksimimäärästä, vaikka se saisi vain puolet hyödynnettyä. Lisäksi toivoisimme, että veroa ei joutuisi maksamaan niistä metalleista, joita ei teknisesti tai taloudellisesti pystytä hyödyntämään. Nyt yhtiö voi joutua maksamaan veroa myös aineista, jotka jopa laskevat yhtiön tuotteen tai rikasteen arvoa.
Toivoisimme myös, että veroprosentti kiinnitettäisiin useamman hallituskauden ajaksi niin, että yhtiöiden investointiympäristö olisi ennustettava. Nyt ennustettavaa on vain se, että vero nousee keskusteluun jokaisessa budjettiriihessä.
Kaivosala on valmis elämään kohtuullisen kokoisen, oikeudenmukaisen ja ennustettavan veron kanssa, mutta nykyinen veromalli ei sitä ole.
Kaivosveron on väitetty jopa nostavan ruoan hintaa. Miten ihmeessä näin voisi käydä?
Lannoitteiden ja maanparannusaineiden keskeiset raaka-aineet, fosfaatit, saadaan kaivoksista. Samoin vedenpuhdistukseen käytettävä kalkki.
Kun näitä raaka-aineita verotetaan enemmän, siirtyvät kustannukset luonnollisesti lannoitteiden, maanparannusaineiden ja vedenpuhdistuskemikaalien hintoihin. Tämä näkyy lopulta ruokapöydissämme.
Maksavatko ulkomaiset yhtiöt kaivosveroa?
Kyllä. Kaikki Suomessa toimivat kaivosyhtiöt maksavat kaivosveroa kuten myös yhteisöveroa, kiinteistöveroa, arvonlisäveroa ja muita veroluontoisia maksuja kuten maankäyttömaksut. Kun tähän vielä lisätään kaivosyhtiöiden ja niiden alihankkijoiden henkilöstön tuloverot, on kaivosyhtiöiden verojalanjälki todella suuri. Kaivosalan ansiosta esimerkiksi kaivosvaltaisessa Sodankylässä on Lapin kuntien matalin työttömyysaste (6,2% v. 2023), ja kunta on voinut alentaa kunnallisveroa ja maksaa pois velkojaan.
Vähentääkö kaivosvero maanomistajille maksettavia korvauksia?
Ei vähennä. Kaivosyhtiöt maksavat kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuisen louhintakorvauksen, joka on 50 euroa hehtaarilta. Lisäksi esimerkiksi metallimalmikaivokset maksavat louhintakorvausta 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn mineraalien lasketusta arvosta. Kaivosala maksaa maankäyttäjille korvauksia vuosittain noin 4-5 miljoonaa euroa.
Maksetaanko kaivosvero Venäjältä tuotavista kaivostuotteista?
Ei makseta kuten ei makseta mistään muualtakaan tuotavista kaivostuotteista. Tämä lisää pitkällä tähtäimellä riskiä, että Suomessa tuotettujen kaivostuotteiden kilpailukyky heikkenee. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että arvaamaton kaivosvero voi vähentää halukkuutta investoida kaivostoimintaan Suomessa. Tällöin kotimaisen teollisuuden riippuvuus tuontimineraaleista kasvaa.
Kunta ja kaivosvero
Kaivosverotusta koskevan lainsäädännön mukaan veron tuotto jakautuu kunnille ja valtiolle. Kaivosten sijaintikuntien osuus kaivosmineraaliveron tuotosta on 60 prosenttia ja valtion osuus 40 prosenttia.
Verotuotto tilitetään niille kunnille, joissa kaivokset sijaitsevat. Kyse on siis varsinaisen kaivosalueen pinta-alasta. Kunta ei menetä verotuottoja, vaikka malmi kuljetettaisiin kunnan ulkopuolelle rikastettavaksi, jos ko teollisuusalue on erillään kaivosalueesta.
Kunnan näkökulmasta vero tulee sille kunnalle, jonka alueella (kaivosalue, aikaisemmin laissa nimellä kaivospiiri) hyödynnettävä kaivosmineraali louhitaan.Jos kaivos sijaitsee useamman kuin yhden kunnan alueella, osuus jaetaan pinta-alojen suhteessa. Sijaintikunta ja pinta-ala määräytyvät kaivoslainsäädännössä tarkoitetun lainvoimaisen luvan mukaan. Tilityksessä ei huomioida kaivoksen apualueen pinta-alaa.
Kaivosteollisuus ry kannattaa, että kaivosmineraaliveron tuotto jaetaan kokonaan kunnille.