Kaivosala Suomessa
Suomi on kaivosmaana useimpia EU-maita paremmassa asemassa, koska kallioperämme kätkee tärkeitä raaka-aineita. Olemme EU-maiden suurin kullan, platinan ja palladiumin tuottaja. Suomen ja Fennoskandian kallioperässä on vielä paljon mahdollisuuksia löytää monia elintärkeitä mineraaleja.
Päivitetty 17.12.2024 klo 11:16
Lukuja kaivosteollisuudesta
- Kaivosten lukumäärä 2024: 43
- Kaivosinvestoinnit 2023: 380 milj € (+26%)
- Liikevaihto 2021: noin 2,4 mrd. €
- Henkilöstö 2021: noin 5 500 (oma henkilöstöä noin 2 830, alihankkijat noin 2670)
- Metallimalmirikasteiden vienti 2021 noin 0,321 milj. tonnia, arvo noin 861 milj. €
- Metallimalmirikasteiden tuonti 2021 n. 5 milj. tonnia, arvo 2,891 mrd. €
- Malminetsintää harjoitti v. 2023: 59 yhtiötä (+5 yhtiötä)
- Malminetsinnän investoinnit v. 2022: 94 milj. € (+17%)
- Kokonaislouhinta v. 2022 (hyötylouhinta + sivukivet): 119,4 milj. tonnia (+3,4%)
- Kolme suurinta kaivosta v. 2022, kokonaislouhinta. Terrafame Sotkamo, 42,9 milj. tonnia, Boliden Kevitsa 36,4 milj. tonnia, Yara Siilinjärvi 23,3 milj. tonnia. Kolme suurinta yhteensä 86% Suomen kokonaislouhinnasta.
- Hyötylouhinta v. 2022: 49,6 milj. tonnia (+3,5%) (malmi, karbonaattikivet ja teollisuusmineraalit yhteensä)
- Metallimalmin louhinta 2022: 33,1 milj. tonnia
- Karbonaattikivien louhinta 2022: 3,4 milj. tonnia
- Muiden teollisuusmineraalien ja -kivien louhinta 2022: 13 milj. tonnia
- Alan koulutusta tarjoaa: 6 yliopistoa, 4 ammattikorkeakoulua, 12 ammatti- tai aikuisopistoa
- Tärkeitä tutkimuslaitoksia: GTK, Syke, VTT
- Arvoketjussa: yli 200 kaivannaisteknologian ja -palveluiden tarjoajaa, kymmenen sulattoa ja terästehdasta, rahoittajia (esim. Business Finland, Finnvera)
- Houkuttelevuus kaivosmaana: Maailman 17. houkuttavin maa kaivosinvestoinneille (Fraser Institute 2023 Mining Survey).
Tiesitkö, että…
Akkuklusteri kehittyy Suomessa
- Sähköautot ovat matkapuhelimien kaltainen toimialamurros.
- Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus, koska meillä on edellytykset tuottaa kaikkia keskeisiä akkujen tuotannossa tarvittavia mineraaleja.
- Vuonna 2021 myytiin globaalisti noin 6,5 milj. sähköautoa. EU:n päästötavoitteet edellyttävät, että pelkästään Euroopassa myydään vuonna 2030 jo noin 5 milj. sähköautoa.
- Suomessa kolme akkukemikaalitehdasta ja muita suunnitelmia akkuklusterin rakentamiseksi.
- Pelkästään Terrafame luo 150 suoraa ja lähes 500 välillistä uutta työpaikkaa akkukemikaalien tuotannossa.
Kaivokset ovat tärkeitä huoltovarmuudelle
- Monien kriittisten metallien saatavuus vaikeutuu lähivuosina
- Suurvallat hankkineet hallintaansa erittäin paljon kaivoksia
- Monien metallien saatavuuden varmistaminen mahdollisissa häiriötilanteissa tärkeää huoltovarmuuden kannalta, kyseessä on suuri huoli koko EU:lle
Suomi on monien kriittisten metallien tärkeä tuottaja.
Kaivosteollisuuden tuotteita käytetään useilla eri aloilla
- Teollisuusmineraalit (esim. kalkkikivi ja talkki) ovat kriittisen tärkeitä mm. vedenpuhdistuksessa, viljelysmaan parantamisessa, lannoitteissa ja lääkkeiden valmistuksessa.
- Metallimineraalit ovat välttämättömiä mm. elektroniikassa, sähköautoissa ja hygieniaa vaativissa leikkaussaleissa.
Kaivokset ovat tärkeä työllistäjä Pohjois-Suomessa
- Kaivosteollisuus tuo elinvoimaa seuduille, joilla hyvinvoinnin kehittäminen muuten vaikeaa
- Kittilässä Agnico Eaglen kultakaivos tuo yli kolmasosan työpaikoista
- Kainuussa positiivinen rakenneongelma työvoiman saamisessa, nyt kun Terrafame investoi akkukemikaalitehtaaseen
- Kemi-Tornion alue tuo 8 % Suomen viennistä, vaikka asukkaita vain 1 %. Kromikaivos ja Outokumpu alihankkijoineen tärkeässä roolissa.
Kaivoksia tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen
- Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämä vihreä teknologia kymmenkertaistaa koboltin, litiumin, nikkelin, kuparin ja alumiinin tuotannon vuoteen 2050 mennessä (Maailmanpankki)
- Kaivostuotteet välttämättömiä mm. tuulisähkön, aurinkopaneeleiden ja sähköautojen tuottamisessa.
Kaivosalan omat CO2-päästöt tuotettua tonnia kohti ovat laskeneet jyrkästi. Tilastokeskuksen mukaan nyt päästöt ovat noin 0,4 milj. tonnia, mikä on 0,7 % Suomen kasvihuonepäästöistä.