Alalle töihin
Kaivosalan työllisyysnäkymät ovat hyvät, sillä kysynnän kasvu ja investoinnit tarvitsevat uusia tekijöitä. Koulutusta tarjotaan ammattiopinnoista yliopistoihin saakka.
Suomessa on pitkällä tähtäyksellä vahvat kaivosalan kasvunäkymät.
Kaivostuotteiden kysyntä maailmassa kasvaa, vaikka ohimenevät suhdannekuopat voivat tuoda alalle tilapäisiä notkahduksia. Alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Aloittavan opiskelijan näkökulmasta kaivosalan houkuttavuutta lisää se, että alalta eläköityy lähivuosina runsaasti työvoimaa.
Kainuun positiivinen ongelma
Esimerkiksi Kainuussa viranomaiset ja yritykset ovat huolissaan työvoiman saamisesta. Alueen kaivoksiin arvioidaan syntyvän lähivuosina useita satoja uusia työpaikkoja. Kainuu onkin tehnyt valtion kanssa siltasopimuksen vastaukseksi positiiviseen rakenneongelmaan.
Siltasopimuksen mukaan Kainuussa järjestetään alueellista koulutusta useisiin kaivosalan tarpeisiin. Tavoitteena on käynnistää aikuis- ja täydennyskoulutusta ja joustavia oppimispolkuja. Siten esimerkiksi Kainuun ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä alueen suurimman toimijan Terrafamen kanssa. Samoin Kainuun ammattiopisto tuottaa yhdessä Terrafamen kanssa kaivosalan kahden vuoden oppisopimuskoulutuksen.
Koulutuspaikkoja monella tasolla
Kaivosalaa voi maassamme opiskella ainakin kuudessa yliopistossa, neljässä ammattikorkeakoulussa ja 12 ammatti- tai aikuisopistossa.
Yliopistoista monipuolisimman alan ainevalikoiman tarjoavat Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto. Esimerkiksi Oulussa voi opiskella geologiaa, kaivostekniikkaa, rikastustekniikka, geofysiikkaa ja sovellettua geofysiikkaa.
Varsinaisen kaivoskoulutuksen saaneiden lisäksi alan yritykset työllistävät monen muun alan opiskelijoita. Yritykset tarvitsevat paljon muun muassa ympäristötieteen ja energiatekniikan osaamista.
Kaivosalan tutkinnot uudistuvat
Kaivosalan perustutkinto ja ammattitutkinto uudistuvat syksyllä 2020. Kaivostyön opiskelija voi erikoistua mm. kaivosrakentamiseen, kaivoskoneiden kunnossapitoon, näytekairaukseen tai panostustehtäviin.
Rikastuksen opiskelija voi puolestaan erikoistua esimerkiksi hienonnusprosessin ohjaukseen tai kemialliseen rikastusprosessiin.
Kaivostyön muuttuminen on tuonut tutkintoihin uutena asiana muun muassa sähköisten ajoneuvojen korjauksen ja käyttöosaamisen sekä tuotannonohjausjärjestelmien käyttöosaamisen.
Lue uratarinoita
Digi on korvannut hakun kaivostyössä
Digitalisaatio on muuttanut kaivostyötä 20 vuodessa niin nopeasti, etteivät kansalaisten mielikuvat ole pysyneet muutoksen vauhdissa. Kliseemäinen kuva pölyisestä kaivosmiehestä hakun kanssa ei ole ollut todellisuutta enää pitkään aikaan.
”Suomessa yhteiskunta tuottaa hyviä tekijöitä kaivosteollisuuden tarpeisiin”, sanoo louhintaan ja räjähdealaan erikoistuneen Forcitin operatiivinen johtaja Tommi Halonen.
Automaatio on ottanut ohjakset kaivoksissa. Koneita ohjataan ja säädetään etänä. Monet niistä tuottavat Big Dataa, jota analysoimalla voidaan tehdä entistä fiksumpia asioita.
”Kaivoksissa on tapahtunut iso digitaalinen murros, joka on muun muassa parantanut laatua sekä vähentänyt ympäristön kuormitusta”, Halonen kertoo.
Asenne lihaksia tärkeämpää
Digitaalisuus on muuttanut kaivosalan työtehtäviä niin, että ajattelukyky ja asenne ovat ohittaneet lihasten roolin keskeisenä ammattitaitovaatimuksena. Muutos on tuonut myös naiset kaivoksiin.
Halonen korostaa, että nykynuorista löytyy paljon juuri sellaisia ihmisiä, joita ala kaipaa.
”Panostajan tehtäviin pitää suorittaa ammattitutkinto, vaikka olisi tekniikan tohtori. Lähtökohtaisesti etsimme hyviä tyyppejä, jotka haluavat kehittyä.”
Kaivoksissa on panostettu paljon digitalisaatioon, ympäristöajatteluun ja työturvallisuuteen.
”Tuollaiset kestävät toimintamallit ovat varmasti lähivuosina merkittävämpi kilpailuetu kaivosalalla kuin nyt ajatellaan”, sanoo Halonen.