Tiesitkö, että…

Sujuvat lupaprosessit

Raaka-ainetuotannosta alkavat arvoketjut, esimerkiksi ruostumattoman teräksen ympärille kasvanut yritystoiminta, tarjoavat Suomelle mahdollisuuden saada investointeja ja sitä kautta työpaikkoja ja kasvua.

• Raaka-ainetuotanto on myös monen muun arvoketjun alku ja tällä hetkellä koko mineraaliklusterin liikevaihto on yli 22 miljardia euroa ja veronjalanjälki noin kolme miljardia. Mikäli raaka-ainetuotannon kasvu mahdollistuu, vaikutukset kertaantuvat arvoketjujen seuraavissa vaiheissa tuoden lisää kasvua Suomeen.
• Kasvu ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan valtion on varmistettava edellytykset investoinneille. Tällä hetkellä erityisesti ympäristöluvituksen pitkä kesto ja ennakoimattomat lupapäätökset tuovat suurta epävarmuutta ja ovat hidasteena, tai jopa esteenä investoinneille. Myös malminetsinnän luvituksen vaatimukset ovat muuttuneet osin ennakoimattomiksi ja epäselviksi, hidastaen raaka-ainetuotannon kasvattamisen perusedellytyksen, tutkimuksen, toteuttamista.
• Tällä hetkellä kaivosten ympäristölupaprosessi kestää keskimäärin vähintään viisi vuotta. Viime vuosina tehtyjen valitustuomioistuimien päätösten takana olevat lain tulkinnat ovat luoneet lisää epävarmuutta ja ennakoimattomuutta, jotka vaikuttavat suoraan investointihalukkuuteen. Tämän vuoksi lupamenettelyjä on sujuvoitettava, jotta kasvun edellytyksiä ei typistetä enempää.
• Kaivostoiminta ja malminetsintä ovat kehittäneet toimintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan usean vuoden ajan ja ovat näin olleen voineet vastata esimerkiksi ympäristöluvan vaatimustason kasvuun. Jatkossa tulisi varmistaa myös valtionhallinnon virkaihmisten resurssit vastata vaatimustason kasvuun, jotta käsittelyajat saadaan kohtuullisiksi. Toisaalta tulee varmistua siitä, että lain tulkinta on yhtäläistä kaikissa luvitusprosessin vaiheissa.

Raaka-aineiden saatavuus on varmistettava

Koronaepidemia ja Venäjän käynnistämä sota ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva Suomi on raaka-aineiden suhteen. Sama koskee koko Eurooppaa, joka kuluttaa noin 20 prosenttia maailman raaka-aineista, mutta tuottaa vain kolme.

• Tulemme aina olemaan riippuvaisia tuonnista. Omavaraisuuden vahvistaminen vähentäisi kuitenkin haavoittuvuuttamme sekä vahvistaisi kaupankäyntivoimaamme tiukemmiksi käyvillä raaka-ainemarkkinoilla.
• Tämä olisi elintärkeää siksi, että kisa raaka-aineista kovenee entisestään kahdesta syystä. Vihreä siirtymä vaatii entistä enemmän raaka-aineita esimerkiksi tuulivoimaloiden ja akkujen tuotantoon. Samaan aikaan geopoliittiset jännitteet voivat muuttaa rajusti perinteisten markkinoiden toimintaa.
• Raaka-ainetuonnin pienikin hiipuminen voi aiheuttaa huomattavia ongelmia elinkeinoelämälle sekä kansalaisille, jotka käyttävät metalleja ja muita mineraaleja joka päivä arjessaan. Metalleja ja mineraaleja tarvitaan muun muassa veden puhdistamiseen, elintarvikkeiden tuotantoon ja sairaalatarvikkeiden valmistamiseen.
• Raaka-aineomavaraisuuden vahvistaminen voi toisaalta avata suuria mahdollisuuksia. Lisää investointeja ja työtä metallien ja muiden mineraalien tuotantoon, jatkojalostamiseen sekä näitä aloja tukevaan teknologiateollisuuteen.
• Kaivosteollisuuden menestys kansainvälisessä arvoketjussa edellyttää vastuullista toimintaa. Kaivosteollisuus on tärkeä kiertotalouden mahdollistaja. Se on kehittänyt jatkuvasti ympäristöystävällisempiä toimintamalleja. Näitä toimintamalleja on kehitettävä edelleen alan kilpailukyvyn ja hyväksyttävyyden lisäämiseksi.

Vahvistetaan vastuullisen kaivostoiminnan kilpailuetua.

Vastuullisuus on yhä suurempi kilpailuetu suomalaiselle kaivosteollisuudelle. Tuotteiden jäljitettävyys ja koko hankintaketjun vastuullisuus ratkaisevat yhä useammin asiakassuhteiden syntymisen.

• Kaivosteollisuuden vastuullisuus on koko yhteiskunnalle kriittisen tärkeää, koska modernissa yhteiskunnassa kaivokset ovat lähes kaiken tuotannon alku. Tämä koskee mitä suuremmassa määrin myös vihreää siirtymää, jonka toteuttamiseen tarvitaan kaivosten tuottamia metalleja. Siksi kaivostoiminnan vastuullisuutta tulee vahvistaa entisestään.
• Suomessa toimiva kaivosteollisuus on hyvällä matkalla vastuullisuudessa. Ala on ottanut käyttöön alan kansainvälisen vastuullisuusjärjestelmän ja raportoi sekä yhteiskuntavastuusta että kaivosten kehitysaskeleista. Vastuullisuusjärjestelmä on puolueettoman tahon todentama. Suomessa on otettu käyttöön ensimmäisenä maailmassa oma vastuullisuusjärjestelmä malminetsinnälle.
• Vastuullisuus koostuu muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, kiertotalouden vahvistamisesta, energiatehokkuuden parantamisesta, hiilineutraaliuden edistämisestä sekä työturvallisuudesta.
• Monilla osa-alueilla olemme maailman parhaiden joukossa. Alan yritykset, teknologiatoimittajat ja tutkimuslaitokset tekevät merkittävää työtä uusien vastuullistenratkaisujen löytämiseksi. Sekä alan että yhteiskunnan etu on kuitenkin lisätä vauhtia entisestään. Tämä tapahtuu parhaiten vahvistamalla alan osaamista ja suuntaamalla kehitysvoimat oikeisiin kohtiin.

Energiasiirtymä ja digitalisaatio moninkertaistavat monien mineraalien kysynnän.

• Vihreä siirtymä lisää metallien tarvetta ennennäkemättömällä voimalla. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttäminen kaksinkertaistaa metallien kysynnän vuoteen 2050 mennessä nykyiseen verrattuna.
• Liikenteen sähköistyminen, akut, aurinkovoima ja tuulivoimalat lisäävät roimasti metallien tarvetta. Kehitys on välttämätön, jotta voimme vähentää riippuvuuttamme fossiilisesta energiasta. Suurimmat tavoitteet omavaraisuuden kasvattamisessa ovat aurinkovoimassa ja akkuteknologiassa.
• Euroopan tavoite on vahvistaa omavaraisuutta monien kriittisten teknologioiden valmistuksessa. Ellemme tee mitään, riippuvuutemme muista maista tulee syvenemään.
• Kierrätyksen lisääminen hidastaa mineraalien kasvuvauhtia. Metallien kierrätystä voidaankin lisätä merkittävästi. Se ei kuitenkaan poista uuden tuotannon tarvetta.

Kaivostoiminta on elintärkeää nykyisen kokoisen ihmiskunnan ruokahuollolle.

Kaivoksista saamme muun muassa fosfaattia ja kaliumia lannoitteiden tuotantoon. Lannoitteita tarvitsemme viljelysmaahan viljelykasvien kasvun parantamiseksi. Toinen elintarviketuotannon kannalta tärkeä kaivostuote on kalkki. Kalkki parantaa happamien maiden viljavuutta, minkä ansiosta fosfaattien käyttöä voidaan vähentää oleellisesti. Kalkki on tärkeä aine myös vedenpuhdistuksessa. Kalkilla vähennetään veden happamuutta. Samoin kalkki suojaa vesi- ja viemäriverkostoa korroosiolta.