Ukrainan luonnonvarat kiistan keskiössä – Suomella mahdollisuus vahvistaa rooliaan
Ukraina on laaja valtio, jonka geologinen potentiaali tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia mineraalivarantojen hyödyntämiseen. Nyt maan mineraalit ovat nousseet voimakkaasti keskusteluun USA:n sopimustavoitteen vuoksi.
Ukrainan kallioperä sisältää merkittäviä varantoja muun muassa titaania, rautaa ja kivihiiltä. Erityisesti titaanin osalta Ukraina on houkutteleva kohde, sillä maa tuotti ennen Venäjän hyökkäystä jopa 6–7 % maailman titaanimineraaleista.
Uutisissa esiin nousseiden harvinaisten maametallien (REE) osalta Ukrainan tilanne on kuitenkin monimutkaisempi. Vaikka maassa on merkittäviä titaani- ja litiumvarantoja, jotka ovat tärkeitä teollisuudelle, ne eivät kuulu harvinaisiin maametalleihin. Harvinaiset maametallit käsittävät 17 alkuainetta, kuten neodyymin, dysprosiumin ja terbiumin, joita käytetään esimerkiksi elektroniikassa ja uusiutuvan energian teknologioissa. Ukrainan tunnetut harvinaisten maametallien varannot ovat suhteellisen rajalliset, ja niiden hyödyntämistä vaikeuttavat riittämätön tutkimus sekä Venäjän miehittämät alueet, joilla osa näistä varannoista sijaitsee.
Yhdysvallat on ilmaissut kiinnostuksensa Ukrainan mineraalivarantoihin, erityisesti titaaniin ja litiumiin, joiden merkitys sotilasteollisuudelle ja akkuteollisuudelle on huomattava. Nyt raaka-aineilla pyritään turvaamaan tuki Yhdysvalloilta.
Samalla EU on solminut kumppanuussopimuksia raaka-aineyhteistyöstä muun muassa Norjan ja Chilen kanssa. EU:n ja Ukrainan kumppanuussopimus on jäänyt lähinnä puheen tasolle. EU:n aktiivisempi yhteistyö Ukrainan kanssa olisi mahdollisesti voinut parantaa Ukrainan neuvottelulähtökohtia mineraalisopimuksen tekemisessä Yhdysvaltojen kanssa. EU:n on oltava selvästi aktiivisempi turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saatavuus myös kumppaneittemme vuoksi.
Euroopan unionilla on oma kriittisiä raaka-aineita koskeva säädöksensä (CRMA), joka pyrkii varmistamaan EU:n omavaraisuutta keskeisten mineraalien osalta. EU ei kuitenkaan ole ainoa toimija: myös Nato, Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat määritelleet omat listansa strategisesti tärkeistä raaka-aineista. Kunkin maan listaukset vaihtelevat maiden erilaisista tarpeista ja painotuksista riippuen.
Suomen mahdollisuus nousta keskeiseksi toimijaksi
Myös Suomella on potentiaalia nousta vahvemmaksi toimijaksi kriittisten raaka-aineiden kentällä. Suomesta löytyy kriittisten raaka-aineiden lisäksi harvinaisia maametalleja, joiden vuoksi Suomesta voi tulevaisuudessa tulla Euroopan mittakaavassa myös merkittävä harvinaisten maametallien tuottaja.
Ukrainan tilanteen ja raaka-ainepolitiikan ympärillä käytävä keskustelu osoittaa, kuinka tärkeää on varmistaa Euroopan ja Suomen mineraalihuoltovarmuus. Vielä on kuitenkin epäselvää, miten Ukraina lopulta asemoituu osaksi EU:n raaka-ainestrategiaa – ja kuinka Suomi voi hyödyntää omaa potentiaaliaan nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Samalla tarjoutuu markkinoita Suomen kaivosteknologian viennille. Tulevat sopimukset ja yhteistyömuodot vaikuttavat kuitenkin jatkossa merkittävästi sekä Ukrainan talouteen että länsimaiden raaka-aineturvallisuuteen.