Tiivistelmä Kaivosteollisuuden kaivosmineraaliveroa koskevasta lausunnosta
Kaivosteollisuus ry ymmärtää hallitusohjelmaan kirjatun kaivosmineraaliveron tavoitteet. Oma kysymyksensä on, onko juuri nyt sopiva hetki päättää uusista veroista.
Hallituksen esitysluonnos uudeksi kaivosmineraaliveroksi on kuitenkin muodoltaan epäoikeudenmukainen. Lisäksi luonnoksessa on teknisiä ongelmia, jotka aiheuttavat paljon epävarmuutta kaivosalan yhtiöille. Näiden ongelmien korjaaminen on Kaivosteollisuus ry:n näkemyksen mukaan välttämätöntä lakiehdotusta viimeisteltäessä.
Rojaltipohjainen vero on lyhytnäköinen. Kaivosteollisuuden näkemyksen mukaan kaivosveron tulisi perustua nettotuloon. Tällöin vero ei lisäisi vaikeuksissa olevien yritysten ongelmia eikä synnyttäisi tarpeettomia konkursseja eikä työttömyyttä, vaan yhtiöt maksaisivat veroa liiketoimintahyödyn mukaisesti. Näin määräytyvä kaivosvero kohdistuisi luonnon resurssin sisältämään arvoon.
Nettotuloon perustuva malli olisi kohtuullinen myös teollisuusmineraalien kannalta eikä todennäköisesti nostaisi esimerkiksi maatalouden kustannuksia. Rojaltipohjainen vero vähentää myös verotulojen kokonaiskertymää.
Epäselvä laskentamalli herättää hämmennystä. Hallituksen esitys ei määritä selkeästi veropohjaa. Mikäli säädetään arvo- tai määrärojaltiin perustuva vero, ainoa oikeudenmukainen veropohja olisi jatkojalostusprosessin (rikastus) jälkeen talteen saatu metalli tai mineraali, joka huomioi ns. saantitappion. Olisi kohtuutonta joutua maksamaan veroa siitä osasta mineraalia tai metallia, joka ei ole taloudellisesti hyödynnettävissä. Louhitusta materiaalista ei myöskään yleensä ole luotettavasti todennettavissa metallin tai mineraalin määrää ennen rikastusprosessia.
Mikäli tästä asiasta säädetään epätarkasti, joudutaan todennäköisesti aika vieviin keskusteluihin sekä lausunto- ja oikaisupyyntöihin verottajan kanssa.
Hallituksen esitys lähtee siitä, että veroperusteena käytettäisiin metallin maailmanmarkkinahintaa. Metallin markkinahintaan perustuva vero ei kuvaa malmin arvoa kaivosyhtiölle. Eri esiintymät edellyttävät erilaisia tuotantopanoksia ja investointeja. Sen lisäksi kaivoksen tuotteen arvoon vaikuttavat suuresti laadulliset tekijät, kuten hyötyaineen pitoisuus ja mahdolliset epäpuhtaudet (payable factor).
Esityksen mukaan metallipitoisuuden verotusarvo laskettaisiin eräissä tapauksissa lopputuotteen kautta. Esimerkiksi kromin verotusarvo johdettaisiin ferrokromin kautta. Olemme lausunnossamme esittäneet ministeriölle tietoon perustuvia muutosehdotuksia. Ratkaisu toimisi huonosti myös litiumin kohdalla, sillä litiumilla on useita lopputuotteita.
Raaka-aineomavaraisuus huomioitava kokonaisharkinnassa. Kaivosmineraalivero nakertaa osaltaan EU:n tavoitetta vahvistaa raaka-aineomavaraisuutta aikana, jolloin monien mineraalien kysyntä kasvaa huomattavasti vihreän siirtymän vuoksi ja mineraalien saanti on vaikeutunut Venäjän käynnistämän sodan vuoksi.
Kaivosteollisuus haluaa korostaa, että kaivosmineraalivero ei yksin aiheuta ylivoimaisen raskasta iskua raaka-aineomavaraisuuden vahvistamiselle. Kun veroon kuitenkin yhdistää useita toimintaympäristön heikennyksiä, on vaikea odottaa, että kaivosteollisuus voisi tukea edellä kuvattua EU:n tavoitetta lisätä raaka-ainetuotantoa merkittävästi.