Mineraaliklusteri maksoi yhteisöveroja yli 275 miljoonaa
Kaivosteollisuus ja sen ympärille syntyneet yhtiöt maksoivat viime vuodelta yhteisöveroa yli 275 miljoonaa euroa.
”Yhteisöverotilastoja katsoessa huomaa jälleen kerran vääräksi sen usein kuullun väittämän, että kaivosteollisuuden hyödyt valuvat ulkomaille”, tiivistää Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Mineraaliklusterin yritykset maksoivat yhteisöveroa vuodelta 2021 yli 275 miljoonaa euroa. Varsinaiset kaivosyhtiöt maksoivat lähes kolmanneksen koko mineraaliklusterin yhteisöveropotista. Lapissa kaivosala oli maakunnan suurin yhteisöveron maksaja. Merkittävä verokertymä syntyy myös metallien jatkojalostuksesta sekä kaivosteknologiasta.
Yhteisöveron lisäksi yhtiöiden toiminta tuottaa huomattavan määrän henkilöstön maksamia tuloveroja. Kaivosala on monilla paikkakunnilla suurin työllistäjä, jonka työpaikat edellyttävät korkeaa osaamista. Esimerkiksi Boliden Kevitsan Sodankylän henkilöstöstä 90 prosenttia on Lapin alueelta, jolloin 38 miljoonan euron palkoista (mukana sivukulut) valtaosa jää maakuntaan. Yhteisöveroja yhtiö maksoi vuodelta 2021 28 miljoonaa euroa, ja oman henkilöstön maksamat tuloverot olivat 6,4 miljoonaa euroa.
Kaivosyhtiöt työllistävät myös huomattavan määrän alihankkijoita, joiden henkilöstöä voi löytyä kaivosalueelta jopa yhtä paljon kuin kaivosyhtiön omaa henkilöstöä.
Suorien vaikutusten lisäksi kaivos vahvistaa alueen taloutta epäsuorasti. Työtä syntyy muun muassa kuljetuksiin, ravintoloihin ja kauppaan. Työ- ja elinkeinoministeriön muutama vuosi teettämä selvitys mineraaliklusterin alueellisista vaikutuksista arvioi, että mineraaliklusteri kerrannaisvaikutuksineen luo Lapin työpaikoista kolmanneksen.
Kaivosyhtiöt maksavat myös huomattavan määrän erilaisia veroja ja veroluontoisia maksuja kuten rojalteja ja maankäyttömaksuja. Esimerkiksi Boliden Kevitsa maksoi vuonna 2021 kiinteistöveroja yli 770 000 euroa.
Valtaosa metallista jalostetaan Suomessa
Suomea verrataan julkisessa keskustelussa toisinaan raaka-ainetuottajiin, jotka vievät arvokkaat mineraalinsa muualle jalostettavaksi.
Todellisuudessa Suomessa tuotetuista metallirikasteista jalostetaan täällä lähes 90 prosenttia. Suomeen tuodaan mineraaleja noin neljä kertaa enemmän kuin täältä viedään.
”Tämäkin kertoo siitä, että täällä toimivan kaivosteollisuuden hyödyistä suuri osa jää Suomeen. Tietenkin hyötyjä menee myös Suomesta ulos samalla tavalla kuin meidän yhtiömme saavat hyötyjä muualla toimiessaan. Emme me missään kuplassa toimi”, Suomela toteaa.